Päivä +18 Tuskaisaa oloa

Kuten eilen kirjoitin, niin lonkkakipu on riesana. Todella vaikeaa on nukkua ja nytkin kokoajan vaivaa, olo on tuskaisa ja ärtyisä.
Kyllä on aivan pakko maanantaina soittaa ja kysyä neuvoa/konsultaatiota paikanpäällä, että onko tämä nyt normaalia. Tämä on hieman toistoa, mutta onhan blogin nimi "Jannen kuntoutus blogi", mitäpä muuta täällä kirjoittaisin.
Teon alla on asiapainotteinnen juttu, jonka julkaisen kunhan itse olen asia sisällön mieleisekseni saanut. Julkaisen sen kuitenkin tämän viikonlopun aikana.

Päivä +17 Lonkkakipuja

Lonkkakivut ovat vaivanneet jo joitakin päiviä. Nukkumisesta ei meinaa tulla mitään.
Täytynee ensiviikon alusta soitella ja kysellä, että onko tämä nyt normaalia. Parempi tutkia sitten heti alkuun, ettei taas tartte odotella, jos onkin jotain vikaa.
Voi tosin olla, että tämä on vain ohimenevää leikkauksesta johtuvaa.

Päivä +16 Lisää asiaa sokerista

Sokeri lihottaa

Sokerissa on 4 kilokaloria grammaa kohden, kun grammassa rasvaa on puolestaan 9 kilokaloria. Vaikka rasva voittaa sokerin kirkkaasti kisassa lihottavimman ruoka-aineen tittelistä, on hyvä muistaa, ettei mikään ruoka-aine sinällään nosta painoa.
Paino nousee, jos kokonaisenergian saanti on kulutusta suurempi. Silloin ei ole juurikaan merkitystä sillä, missä muodossa ylimääräinen energia on nautittu. Elimistö muuttaa ylimääräisen energian rasvaksi ja varastoi sen esimerkiksi vyötärölle, reisiin tai pakaroihin.

Sokeria maltilla, ilman huonoa omaatuntoa

Terveysvalistuksen huono puoli on, että se on usein hyvin mustavalkoista, vaikka tosielämä on sitä vain harvoin.Monet ihmiset pitävät luonnostaan makeasta ja rasvaisesta ruoasta. Niiden ympärillä leijuu kuitenkin kielletyn leima. Koetaan, että niitä ei saisi haluta eikä syödä, mutta käytännössä niitä halutaan ja syödään kuitenkin. Jos herkkuruokien himoaan ei saa kuriin, se voi aiheuttaa itselle kokemuksen, että on niistä riippuvainen.
Monen kohdalla myös turha syyllisyys syömisistä saattaa ylläpitää riippuvuuden tuntemusta. Leila Karhunen arvelee, että riippuvuuden tuntemus ja myös herkuttelun tarve ehkä vähenisi, mikäli oppisi herkuttelemaan hyvällä mielellä ja kohtuudella. Ensin pitäisi kuitenkin sisäistää ajatus siitä, että riippuvuuden ja syyllisyyden tuntemukset ovat usein pitkälti itse aiheutettuja.

Tunnesyöminen ja makeanhimo on usein nälkää

'Suurin osa laihduttajista kokee olevansa tunnesyöjiä. Tunnesyöminen pätee toki moniin, mutta ennen kuin hätäillään diagnoosin kanssa, pitää erottaa oikea tunnesyöminen todellisesta nälästä. Moni kun ei yksinkertaisesti tunnista nälkää.

Nälkä ei aina tunnu selkeästi nälän tunteena. Se voi tuntua myös makeanhimona, suuhun laittamisen tarpeena, suolaisen mielitekona tai vatsan täyttämisen tarpeena.' 

Tämä yllä oleva teksti on alkuosa Kiloklubin artikkelista  -"Tunnesyöminen ja makeanhimo on usein nälkää"

Napostelua

Aterioita korvataan napostelemalla eli syömällä pieniä määriä pitkin päivää. Syöminen sinänsä ei  ole ongelmallista lyhyillä väleillä (2-3h), kunhan ihmiset söisivät välipaloikseen ja ruuakseen esimerkiksi marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja ruisleipää. Käytännössä suuhun kuitenkin eksyy lähinnä makeisia, keksejä, snacksejä ja jäätelöä sekä virvoitusjuomia.
Yksi napostelukulttuurin varjopuolista on se, että ravintoarvoiltaan köyhät herkut vievät tilaa ravintorikkaammalta ruoalta. Yksipuolinen ravinto voi altistaa puutostiloille, sillä se ei välttämättä takaa kaikkia tarpeellisia vitamiineja tai kivennäis- ja hivenaineita. Runsaasti sokeria, rasvaa, suolaa ja valkoisia vehnäjauhoja sisältävä ruokavalio ei myöskään sisällä riittävästi kuitua, mikä voi aiheuttaa suolistovaivoja. Ravintokuitu ehkäisee ummetusta. Se pitää tehokkaasti loitolla myös nälkää. Tilastojen mukaan suomalaiset saavat ravinnostaan liian vähän kuitua.

Päivä +15 Sokerista asiaa

Olen nyt 20.7.2012 alkaen ollut syömättä karkkia eli reilut 2kk. Muutenkin olen yrittänyt välttää sokeripitoisten tuotteitten, kuten pullan ja keksien sekä jäätelön nauttimista.

Löysin tänään asiaan liittyvän mielenkiintoisen Varpu Tavin ja Heidi Kanniston kirjoittaman artikkeli kokonaisuuden "IRTI SOKERISTA 35 PÄIVÄSSÄ".
Siteeraan nyt tulevissa kirjoituksissani heidän tekstejään (ovat antaneet luvan niin tehdä)

Sokeririippuvuus

'Makea maistuu hyvältä ja saa aivomme hyrisemään mielihyvästä. Sokeroitu elämä kuitenkin tuhoaa vyötärön ja hampaat. Ja kun kaikki maistuu makealta, mikään ei enää maistu miltään.'

Vielä yksi palanen suklaata, ei se haittaa... No jos nyt yksi pala kakkua vielä... Otan vielä tämän tuutin (sen viimeisen), huomenna ostan sitten uuden paketin ennen lasten koulusta tuloa...Täytyyhän kahvin kanssa jotain hyvää olla... Minä ostan aina sitä terveellistä vähärasvaista hedelmäjogurttia...

Monet ihmiset jäävät sokeriin koukkuun, itse kuulun myös heihin. Tällä hetkellä koen pystyväni melko hyvin pitämään kiusaukset kurissa, lukuunottamatta esim. eilistä omppupiirakkaa. Ei kuitenkaan saa olla liian ankara itselleen. Pitää suoda itselleen herkku hetki joskus, mutta ei joka päivä tai edes useampina päivinä viikossa.

Mutta mitä sitten tulisi tehdä? Itse pääsin suht helpolla alkuun, koettuani "Herätyksen" taannoin Keskus-Sairaala käynnillä. Pelkällä päätöksellä ja luonteenlujuudella on tähän asti pärjännyt.
Terve.fi sivustolla on hyvä artikkeli siitä mitä voit tehdä taltuttaaksesi sokeri riippuvuuden.

Omasta mielestäni yksi parhaista keinoista torjua sokeri riippuvuuttaan on syödä normaalia, terveellistä kunnon kotiruokaa säännöllisesti.

Luettavaa

Kun taas liikkeelle tästä kunnolla pääsen, niin suuntaan matkani kirjastoon uuden luettavan perässä.
Etsiskelin mielenkiintoisia sivuja ja tekstejä liittyen ruokavalioihin ja laihduttamiseen. Kaikki tämä kuitenkin sillä ajatuksella, että mihinkään karppaus yms. äärijuttuihin en ala. Syön edelleen päivittäin täys- tai kokojyvä tuotteita. Ja lisäksi otan ruokavaliossani huomioon sen, että jaksan harrastaa liikuntaa reippaasti 3-4 kertaa viikossa.

http://www.varputavi.com/lin2.html
http://www.tosiruoka.fi/andreas-eenfeldtin-kirja-ruokavallankumous/ http://www.efokus.fi/flash/ruokavallankumous/#/16/
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=218

Päivä +14 Kaksi viikkoa leikkaukesta, omppupiirakkaa

Vaikeata meinaa olla. Lonkkakipua oli illalla nukkumaan mennässä, nukkumisesta ei meinannut tulla sitten mitään.
Aamulla vähän helpompi. Päivällä kävin naapurin kyydillä lähikaupassa. Pisimmän matkan leikkauksen jälkeen kävelin (nyt kun mulla on lupa taas vähitellen aloittaan liikkuminen). Kyllä huomasi sitten selässä väsymyksenä, loppu päivä meni sitten lepäillessä.

Paitsi...
Teimme sitten tyttären kanssa yhteistyönä gluteiinittoman omenapiirakan.

Ja kuten arvata saattaa, hyväähän siitä tuli, luonnollisesti.

Tätä alla olevaa ohjetta (vähän ennen linkin sivun keskikohtaa) mukaellen teimme piirakan. Hieman muutin täyttettä American Pien suuntaan.

Piirakkapohja (maidoton)

100 g maidotonta margariinia (laktoositonta Sunnuntaita tai Floraa)
3/4 dl sokeria
1 muna
2 dl luontaisesti gluteenitonta jauhoseosta (tarkista ettei sisällä maitoa)
1,5 dl maissijauhoja
(1 tl ksantaania)

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja vatkaa hyvin. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Painele taikina voideltun piirakkavuokaan. Piirakan päälle voi laittaa marjoja, omenaviipaleita, raparperinpaloja tai rahkaseosta. Paista piirakkaa 20 - 30 minuuttia 200 asteessa. Jos laitat paljon täytettä, esipaista pohjaa noin 10 minuuttia ennen täytteiden lisäämistä, koska gluteenittomat jauhot eivät kypsy yhtä nopeasti kuin esim. vehnäjauhot, ja piirakkapohja saattaa helposti jäädä raaaksi. 


Rahkaomenatäyte piirakkaan 

1 tölkki laktoositonta maitorahkaa
1 muna
3/4 - 1 dl sokeria
2 tl vanilliinisokeria

Päälle:
5 omenaa
kanelia ja sokeria maun mukaan

Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada piirakkapohjalle. Kuori omenat ja poista siemenkodat ja leikkaa omenat viipaleiksi. Aseta viipaleet limittäin ympyrän muotoon rahkaseoksen päälle. Ripottele pinnalle kanelia ja sokeria. Paista 200 asteessa alimmalla tasolla noin 30 minuuttia. Kaksinkertaistamalla annoksen saat täytteen koko pellilliselle.

No, ei tämä "aivan" täytä  nykyisiä normaaleja ruokavalio ohjeitani, mutta sen kunniaksi, että tänään sain 4 kiloa täyteen  "laihdutus"projektissani. Ihan ok tahtia. Ei liian nopeaa, mutta ei liian hidastakaan. Noin 0.5kg /viikko.

Päivä +12 Turhautuminen liikkumattomuuteen

Normaalisti aktiivisesti liikuntaa harrastavana, mielestäni olen ollut aina melko liikunnallinen ihminen, on henkisesti rasittavaa joutua olemaan paikoillaan suurimman osan päivästä ja vielä useampia päiviä putkeen. Vaikka tiedän, ettei tämä ole kuin välivaihe leikkauksen ja toipumisen välissä, niin silti alan käymään kärsimättömäksi ja turhautuneeksi paikallaan olemiseen ja mitään tekemättömyyteen. Mikään ei oikein huvita tai kiinnosta. Onneksi sentäs tätä blogia voi päivitellä.

Toki voisin lukea yms., mutta ei vain nyt juuri satu huvittavan sekään.

Tänään pääsin kävelemään jopa niinkin huimasti kuin meidän koti ulko-ovelta n.20 metriä talonpäähän ja oikein pariin kertaan. Kävely itsessään ei tunnu pahalta, mutta selkä ei jaksa pitkää kävelyä vielä. Eli lepoa vain taas.

Päivän virkisttyksen aiheeksi voin nostaa itse tekemäni graavilohen siivuttamisen ja syömisen, slurpsista.
Hyvää tuli taas. Sanoisin jopa, että oli paras satsi mitä olen koskaan tehnyt. Osa jäi vielä siivuttamattakin.
Parempi fileerausveitsi tartteis vielä ostaa, nykyisellä ei saa mielestäni tarpeeksi ohuita siivuja.

Ja mitäpä sitä sitten muuta kuin leivälle :). Kaveriksi sille "terveyspommi" ja kuppi kahvia.

Päivä +11 Honda tuli taloon

Ei sitten mennyt kuin 2 viikkoa ja 2 päivää ilman Hondaa.

Väri matkalla vaihtui valkoisesta mustaan (ei noita kauheasti määrällisesti tarjolla ole.)

Vähän enemmän kun jouduin olemaan jalkeilla tän auto homman takia , niin nyt tarvii ottaa rauhallisesti loppuilta. Mutta ei onneks aivan kauheelta tunnu tuo käveleminen.

Auto firmasta tulivat suoraan oven eteen saakka autoa näyttämään. Eipä tästä vaihto hommasta mitään ois tullut muuten.

R.I.P Vanha hyvin palvellut valkoinen Hondamme. Ei ole ihan noin hyvässä kunnossa kuin alla enään.

Muuten päivä on mennyt paranemisen merkeissä. Eilis ilta oli kuumeinen ja tuskainen. Nyt taas alkaa väsyttämään, mutta eiköhän se siitä.

Tortilla ilta tulossa :) . 

Jos sais illalla aikaiseksi lohen graavaamisen, näin muutaman viikon tauon jälkeen maistuu varmaan taas hyvälle leivän päällä, kinkun korvikkeena.

Päivä +10 Antibiootti kuuri ja asiaa kolesterolista

Lääkärissä tuli käytyä ja tikit poistettiin.
Sain vahvistuksen sille seikalle, että haava on tulehtunut. Lääkäri määräsi 10 päiväisen Kefexin antibioottikuurin ja kehotti ostamaan myös maitohappotabletteja vatsaa suojelemaan.

Kokemuksesta tuo kehoitus ei ole edes tarpeen, sen verran ikäviä muistoja on aikaisemmista kuureista.
Huomaan olossani selkeitä merkkejä tulehduksen oireista.

Oli mulle hyviäkin uutisia lääkärissä. Kävin ennen leikkausta kolesteroliseuranta verikokeessa.
Tänään sain sitten tulokset.
Huono kolesteroli  fp-KOL-LDL oli ollut 28.6.2012 3.42. 
Nyt se oli laskenut 2.37. LOISTAVAA!!!!

Vajaassa 2kk sain pudotettua arvon huonosta loistavaan :).
Olen lisännyt itselläni ns. lääkkeetöntä hoitoa huomattavasti vielä entisestäänkin.
Lisää parempia rasvoja (kala, kylmäpuristettu rypsiöljy, oliiviöljy ja pellavansiemenöljy yms.), liikuntaa (ennen ja jälkeen edellistä leikkausta oli liikunta lähes mahdotonta) ja paljon marjoja. Lisänä tuli myös valkosipuliuute.

'Kuva saattaa siältää tuotesijoittelua ;)

Voin rehellisesti sanoa, että sain hyvänmielen kun sain tietää toimineeni oikein. Tätä täytyy nyt sitten vain jatkaa.


Alla lisää linkkeä aiheeseen:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03082
http://www.tohtori.fi/?page=9179316&id=7241874
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50025?hakusana=dyslipidemiat

Päivä +9 Leikkaushaava tulehtunut

No niin. Tänään piti sitten olla päivä, kun tikit lähtevät. No, ei ihan niin sitten mennyt.

Naapurustossa asuva sairaanhoitaja katsoi haavaa ja totesi, että voisi olla parasta varata huomenna lääkärille aika, kun näyttäisi olevan tulehtunut leikkaushaava.
Tämä selittänee sen, että selkä leikkausalueen ympärillä on tuntunut parina päivänä itseasiassa hankalemmalta joissain asennoissa ollessani, kuin aiemmin.
Toivottavasti nyt sitten saadaan menemään pelkällä lääkekuurilla ohi.

'Ei menny niinku Strömsössä', tuohon voisin tällä kertaa lopettaa.

Päivä +8 Tylsistyminen

Tätä päivää hyvin sopii kuvaamaan vain yksi ainoa sana, tylsistyminen!

Sohvalla maatessani tajusin olevani todella tylsistynyt.
En todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka haluavat vain maata sohvalla päivästä toiseen,
tv ja tietokone seuranaan. Liikkumaan pitäisi päästä, vielä kuitenkin pitää odottaa vähintään viikko.
Sitten saa kevyesti aloittaa liikkumaan. Kärsimätön olo on liikunnan suhteen,
mutta onneksi sekin aika taas tulee, että pääsen taas näihin paikkoihin lenkeille.

Hetken mielijohteesta, kirjoitin Googleen hauksi "tylsistyminen".
Löysin pari mielenkiintoista kirjoitusta tylsistymisestä yleensä.

Kipuja tänään on ollut kohtuullisesti. Huomenna poistettaneen tikit selästä. Saa ne ainakin sieltä
hankaloittamasta oloani.

Päivä +7 Terveellisen herkullinen aamupala

Mikä on parempi tapa aloittaa aamu, hyvin nukutun yön jälkeen, kuin hyvällä ,ravitsevalla, terveellisellä ja sopivasti täyttävällä aamupalla päivän lehden kera. No, yhden tavan tiedän, mutta ei siitä sen enempää ;).

Syötäväksi tein itselleni seuraavaa:
Kuppi kahvia, voileipä (kurkkua, paprikaa, salaattia, kananmunaa ja kevyt kinkkua), omena ja oma versioni "terveyspommista". Voi niitä olla muunkinlaisia.

Ensin tein oman terveyspommini näistä aineksista.

Eli 1% viiliä, mustikoita, talkkunaa, Elixi pellavansiemenrouhetta, Elixi pellavansiemen öljyä, Goji ja Inca marjoja.

Tässä kaikki ainekset kulhossa ennen sekoitusta. Hyvää, suosittelen :)

Muista asioista sen verran, että tämä päivä on ollut hankalampi kuin pari edellistä päivää. Levottoman tuskainen olo. Lepäilyä ja ohessa tätä blogia sekä Breaking Bad -jakso. Siinäpä isommat tällä erää.

Päivä +6 ja American Pie

Tällainen päivä. Mikään ei oikein kiinnosta tai huvita. Onneksi sentään oli hyvää ruokaa. Savustettua lohta ja hyvää salaattia.
Ihan kaupan savustuspussissa savustettua, ei mitään hienostelua, mutta kuitenkin. Sen verran tässä on matkanvarrella oppinut, että kala kannattaa kuitenkin maustaa kunnolla jo edellisenä päivänä/iltana, niin hyvä maku on taattu. Ja kun kaasugrillissä valmistaa, niin lämmöntarkkailu on erittäin tärkeää, ettei kalaa tulee poltettua tai kuivatettua. Tämän päiväinen oli aivan loistavaa :).

Eilen illalla mulla oli vaihteeks herkkuilta. Teimme tyttäreni avustamana oikein American Pie -piirakan. Kiitokset hänelle avusta, kun en yksin olisi nyt pystynyt.

Niinhän se menee, että "Hyvä ruoka, parempi mieli".

Nam ja hyvää oli, tätä tarvii saada muulloinkin.

Tällä Hämeen Sanomissa olleella ohjeella piirakan teimme. Jos joku tietää paremman ja
kevyemmän version, ilmoitelkaa (jos ette kommentoihin, niin vaikka perinteisimmin keinoin).

Päivä +5

Melkein kaikilla on varmaan kokemusta siitä, kun ei oikein tiedä mitenpäin sängyssä olisi nukkumaan menessä. Eilis ilta oli taas yksi sellaisista. Minulla ongelma kylläkin nyt liittyy näihin leikkauksen jälkeisiin kipuihin. Kivut eivät ole nyt, eivätkö olleet illalla aivan ylitsepääsemättömiä, mutta juuri riittäviä ettei tiedä oikein mitenpäin olisi.

Vuoteesta noustaan ja vuoteeseen mennään takaisin 

kylkimakuun kautta. 

Noustuani huomaan edelleen sen, että montaa minuuttia ei jaksa/kykene putkeen pystyssä olemaan, aika nopeasti alkaa selkä väsymään sekä kipeytymään. Liikkumista ja jalkeilla oloa täytyy vähitellen olon ja voinnin mukaan. Tarkkana saa olla.

Kahvakuulailu

Meidän perheen hahvakuulat

Kahvakuula harjoittelu on tässä vaiheessa kuntoutumista yhtä kaukana minusta kuin kuu maasta, noin kuvainnollisesti sanottuna. Kahvakuula harjoittelun aloittamiseen tähtään kuitenkin jossain vaiheessa, kun olen tarpeeksi kuntoutunut. Lajia voi suositella melkein kaikille. Harjoittelu on todella monipuolista haastavaa liikuntaa keholle.
Jonkin verran ehdin kuulia käyttämään ennen selkävaivojeni ilmaantumista. Pidän sen tavasta rasittaa samalla lihaksia ja hapenottokykyä. Kokonaisvaltaista siis.

Alla kopio tekstistä suomalaisesta kahvakuula sivustosta:

"Kahvakuula eli girya (englanniksi kettlebell) on kahvallinen rauta- tai teräspallo, jota voidaan käyttää monipuoliseen vastusharjoitteluun. Perinteiset kuulakoot ovat 16, 24 ja 32 kg, mutta paljon muitakin kokoja on saatavilla. Tyypillinen aloituspaino on naisilla 8 tai 12 kg ja miehillä 16 kg. Harjoitella voi sekä yhdellä että useammalla kuulalla. Kahvakuulia voi käyttää kuntoilussa esim. tyypillisesti käsipainoilla tai laitteilla suoritettaviin liikkeisiin, mutta paljon suuremman hyödyn ja mielenkiinnon kuulista saa räjähtävillä ja hallituilla koko kehon liikkeillä. Näin käytettynä kahvakuula lisää käyttäjänsä voimaa, nopeutta, kestävyyttä, notkeutta ja kehonhallintaa.  Kuulaharjoittelua kutsutaankin koko kansan painonnostoksi, koska näissä lajeissa on monia yhteisiä liikkeitä. Kuulailu itsessään tai yhdistettynä muuhun harjoitteluun on tehokasta liikuntaa, joten lyhyempikin treeniaika riittää antamaan edellä mainittuja hyötyjä. Kuntoilun lisäksi kahvakuulia voi käyttää monien urheilulajien oheisharjoitteluun, selän ja nivelten kuntouttamiseen."

Millainen kuulan paino on sopiva?

Tässä esimerkit millaiset painot sopivat eri ikäisille ja sukupuolen edustajille. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon kunkin ihmisen perusfysiikka ja yleinen liikunta tausta.

4 kg 

• +55 v aloittavalle naiselle

 kahvakuulaharjoittelun

6-8 kg          naisten ensimmäinen kahvakuula

                   65 v miehen ensimmäinen kahvakuula

10-12 kg      Naisten toinen kahvakuula
                   miehet alle 70 kg ensimmäinen kahvakuula
                   +45v miesten ensimmäinen kahvakuula

16 kg           painoharjoittelua miehen ensimmäinen kahvakuula
                   naisille harjoittelun edetessä

20 kg ->       isompia kuulia kun kehittyy

Kuulan valinnassa kannattaa käyttää tervettä järkeä. Esimerkiksi minun tapauksessani, jos olisin täysin terve aloittaisin harjoittelun suoraan tuolla 16 kg kuulalla. Mutta nyt vallitsevassa tilanteessa, kun yritän kuntoutua ja pitää olla varovainen alkuun, tulen aloittamaan 8 kg painolla. Tuohon aloittamiseen kuitenkin on vielä useiden viikkojen matka. En niin tyhmä ole, että alkaisin riskeeraamaan tekemällä mitään, mikä voisi hidastaa parantumistani.

Meiltä kotoa löytyy 6kg, 8kg, 10 kg, 16kg kahvakuulat. Vaimoni käyttää noita 3 pienintä omassa harjoittelussaan. Täytyy harkita isomman kuulan hankintaa sitten joskus myöhemmin joukon jatkoksi.

Tarjolla kaupoissa on monenlaisia ja hintaisia kahvakuulia. Kannattaa katsella erilaisia ja valita itselleen sopivat välineet. Hintoja kannattaa todella vertailla, koska hinnoissa on todella suuria eroja.

Muutamia linkkejä lisätietoa kaipaaville

http://kahvakuula.fi/kahvakuula/ahvakuulaharjoittelu-vai-urheilu/
http://kahvakuula.fi/kahvakuula/aloittelijan-opas/
http://www.4store.fi/product/125/tietopaketti-kahvakuulan-hankkijalle-ja-aloittelevalle-harrastajalle

Päivä +4

Tulee olemaan haastava tehtävä muistaa ottaa rauhallisesti ja varovasti nyt alkuvaiheessa kaikki tekeminen ja liikkuminen. Kun kivut alkavat hellittää, niin voi helposti tulla hetkiä, kun ei muista varoa, vaan ajatuksissaan esim. nousee väärin esim. sängystä tai sohvalta makuuasennosta. Tarkkana saa olla tekemistensä kanssa.

Selkätoipilas bloggeri

Yö meni vähän miten meni. Ei niinkään selkäni takia, vaan poikani takia, kun hän ei saanut unta.

Vielä klo 2 jälkeen oli hereillä. Eipä se omakaan nukkuminen sitten oikein sujunut.

Selkä on ollut tänä aamuna suhteellisen hyvä, enemmän juuri tällä hetkellä häiritsee kipeä kurkku. Kurkku kipu saattaa johtua nukutuksessa tehdyn leikkauksen yhteydessä käytetystä hengitysputkesta.

Näin iltapäivästä selkä on kipeämpi :(, mutta ei mitään aivan sietämätöntä kipua, kiitos lääkkeitten.

Onneksi tuli kaikenlaista ennakkoon tallennettua täksi toipilas ajaksi. Breaking Bad, Dexter ja Fringe sarjoja katselen, aivan loistavia.

Auton talvirenkaat on naapurien hyvällä avustuksella toimitettu vakuutusyhtiön haltuun, suuri kiitos siitä heille.

Minun osuuteni vanhan auton asioista on nyt hoidettu kuntoon. Nyt vain odottelen niitä rahoja.

Uusi auto olisi periaatteessa jo valittuna, jos se vielä on myynnissä siinä vaiheessa kun ne rahat on ja yleensä pääsen paikanpäälle autoa katsomaan. Hankalaa ja monimutkaista

Auto asiaa

Eilen illalla katselin netistä millaisia autoja olisi tarjolla. Diesel farmari olisi hakusessa. Hyviä ideoita otetaan vastaan. Jos jollain on hyvät perustelut, sille että hankkisin jonkin muun kuin Honda Accordin ( tällä viittaan aiempiin kirjoituksiini), niin kertokaa ihmeessä.

Hakusessa siis auto seuraavilla ehdoilla:

• diesel
•  farmari (tilava)
• suht taloudellinen (keskikulutus alle 6 l)
• melko vähän ajettu (alle 130 000 km)
• huoltokustannukset
• hinta mielellään alle 20 000€
• luotettava
• mielellään ei ihan "nuhapumppu". 

Jos joku löytää/keksii paremman vaihtoehdon, niin ehdottakaa ja perustelkaa sekä mielellään esimerkin kera.

Päivä +3 aamu

Väsyttää, särkee ja kurkku todella kipeä (sekin nyt vielä). Mitään ei todellakaan jaksa ja onneksi ei tarvitsekkaan tehdä.
Eilen seinänaapuri (sairaanhoitaja ammatiltaan :) ) putsasi leikkaus haavan ja laittoi uuden siteen. Oli kuulemma ihan siisti.








Selkä vaivoista tai muuten selkä asioista kiinnostuneiden kannattaa katsoa keskiviikon 12.9 Aamu Tv juttu selkä ongelmista, alkaen kohdasta 40:15. On katsottavissa seuraavan kuukauden. Itselleni latasin sen koneelle YleAreena lataajalla.

Auto asia eteni taas hieman. Paperi hommat on lähetetty. Vielä pitäisi viedä talvirenkaat autoon. Senkin homman sovin erään toisen naapurin kanssa, kun en itse kykene.
Onneksi on hyviä naapureita joiden apuun hädässä voi luottaa :)

Päivä +2

Tämä aamu muistutti minua siitä mitä kova kipu todella on (ei onneksi niin kovaa kuin helmikuussa). Menin illalla nukkumaan n. klo 22. Särkylääkkeet olin ottanut 20 aikoihin. Kun sitten heräsin aamulla 9 aikoihin, kivut olivat kovat. Tuli liian pitkä väli lääkkeen otossa. No tulipahan ainakin nukuttua univelkoja pois.
Tässä kohtaa voisi olla hyvä kirjoittaa kivuista. Siitä voisi tehdä ihan oman juttunsa, mutta keskitytään nyt minuun ja minun tuntemuksiini :).
Käytän asteikkoa 0-10, jossa 0 täysin kivuton ja 10 täysin sietämätön kipu.
Juuri tällä hetkellä kipujen voisi sanoa oleva 4 luokkaa, kun olen syönyt vahvat särkylääkkeet ja löysin sopivan asennon ( ei ihan helppo homma). Tästä kun vähänkään alkaa kääntymään toiseen asentoon, niin kivut ovat pahimmillaan 6-8.
Kävelemään pystyn/kärsin sen verran, että vessassa pystyy käymään.
Muutama päivä pitää nyt ottaa todella rauhallisesti (en kyllä jaksaisikaan mitään väsymykseltä), jonka jälkeen kevyesti vähän kävelyä sisällä ja jumppaohjeita noudattaen.
Kahden viikon kuluttua leikkauksesta sitten liikuntaa voi vähitellen alkaa lisäämään, kehoaan tarkkaillen mikä on sopiva rasite.

Päivä +1 ilta

Kotona, leikkauskohta kipeä, väsy. Nukkumaan ja toivottavasti tulee uni. Ei muuta tällä erää. Paremmilla voimilla taas.

Päivä +1

"Eespäin sano mummo lumessa".
Lääkäri on kierroksen tehnyt ja kotiudun tänään. Oli kuulemma ollut vaikea leikkaus ja kesto n. 2h.
Leikkaava ortopedi lääkäri kävi juttelemassa leikkauksen kulusta. Hän kertoi leikkauksen olleen vaikeamman ja pidemmän kuin sen oli suunniteltu olevan. S1 hermojuuri oli paketoitunut hyvin vahvaan arpikudokseen ja on iso mahdollisuus, että tämä vaiva joka juuri leikattiin, olisi tullut jo heti edellisen leikkauksen jälkeen. Ei kuitenkaan voinut luvata tämän olleen viimeisen selkäleikkauksen, mutta oli toiveikas paranemisen suhteen.
Fysioterapeutin kanssa kävin toimintaohjeita läpi, jotta asiat tulisi hoidettua huolellisesti toipumisen kannalta. Myös malttia alkuun, ettei tule takapakkia.
Vielä paperi hommat kuntoon ja kotia kohti, mutta sitä ennen vähän murkinaa.
"Kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vain vie hieman enemmän aikaa."

Ensimmäinen yö

Kuten arvata saattaa, niin tämä ensimmäinen yö leikkausen jälkeen on yhtä tuskaa ja kipuilua. Kipulääkkeistä huolimatta on vaikeaa. Nukkuminen on lähinnä lyhyttä torkahtelua, kun helpoin asento on selällään makuu, josta taas seuraa kuorsaaminen. Säpsähdän aina hereille, kun kuorsaus alkaa :(.
Yhden huonetoverin kuorsaus muistuttaa lähinnä kahvinkeittimen korinaa ja tää viereinen kuorsaa sekä puhuu kovaa ääneen unissaan.
Sitä vain odottelen, että pääsisin kotiin ja omaan sänkyyn omaan rauhaan.
Hemmetti onpas nämä kipulääkkeet vahvoja (opiaatteja), ei sitä maatessaan huomannut. Kun kävin taas vessassa, pää oli kuin Haminan kaupunki.  Näitten edellä mainittujen  lääkkeitten lisäksi käytän kylmäpusseja haavan päällä, sekä erilaisena hoitomuotona musiikinkuuntelua ja tietenkin blogilla ajatusten muualle vientiä. Erityisen tärkeää on pyrkiä olemaan rentona.
Vieressä makaavalle potilaalle soitettiin kännykkään klo 4:30 ja uudestaan klo 4:55, joka yllättäen oli täysillä, kaikki kuulemma nukkuu hänen mukaansa. No ei nyt enään ainakaan, varsinkin kun puhelimeen puhutaan niin kovaa, että se kuuluu kuulokkeistani tulevan musiikin läpi.
Joku varmaan ihmettelee lukiessaan, että miksi näitä kirjoittelen jopa ihan yö aikaan. No, minäpä autan. Tämä on eräänlaista terapiaa, kun saa muuta ajateltavaa ja kivut osin jäävät taka-alalle.
Lisäksi tämä blogi toimii eräänlaisena päiväkirjana kokemuksistani tämän selkävaivan ja toipumisen aikana. Katsoin myös tarpeelliseksi kirjoittaa muista minulle tärkeistä terveyteen ja liikuntaan liittyvistä asioista, kuten ruokavaliosta yms.

0-päivän ilta

Kohta 12h mennyt leikkauksen alkamisesta. Olin hetken jo valvotusti jalkeilla vessakäyntiä varten. Kylläpä oli hutera olo, vähän tarvitsin alkuun tukea. Nyt pitäisi yrittää nukkua, mutta huonekaverir ovat enemmänkin tyyppi huonehäiriköt. Kaikki kolme muuta kuorsaa äänekkäästi, varsinkin yksi, lisäksi yksi höpöttää unissaan vähän väliä.
Iltapala oli maittava, muttei oikein riittävä, varsinkin kun ollut viimeiset 19h syömättä

Leikkaus takana päivä 0

Leikkaus on sitten suoritettu.
9:30 saapuminen Leikoon
10:20 esilääkitys 20 mg Diapamia.
10:45 haettiin saliin
10:55 blackout
Klo 14 kuulemma tuotiin heräämöön.
N. 15 aloin vähän heräillä.
16:30 Siirto osasto 5B:en
17:30 aloitin jälkihoidon kirjoittamalla tätä blogia sekä kuuntelemalla Spotifystä rentoutusmusiikkia. Olo
Olo on ainakin toistaiseksi parempi, kuin oli heti sen helmikuisen  leikkauksen jälkeen. Siinä mielessä lippu on korkealla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kipuja olisi, mutta nämä ovat tällä kertaa siedettävissä olevia.

0-päivän aamu

Tänään on sitten SE päivä. Yllättävän hyvin nukuin verrattuna edelliseen kertaan.
Hemmetti kun ei saa syödä, nälkä ois. Kohta pitäis lähteä kohti Keskus-sairaalaa.

Päivä -1

Kuten arvata saattaa, niin jännitys alkaa kasvaa 0 päivän lähestyessä. Vähän on hermostunut olo, kun tietää sen "suuren päivän" olevan jo huomenna. Tänään ei ole aivan niin hankalat vaivat kuin joinain toisina päivinä ja niinpä mieleen alkaa hiipiä ajatus, että onkohan se leikkaus nyt tarpeellista. Samoja ajatuksia on ollut aina välillä, mutta sitten on ollut taas päiviä joina niin kipeä olo, että on toivonut leikkausta nopeamminkin.

Huoli leikkauksen onnistumisesta painaa mieltä. Mitäpä jos kaikki ei menekkään aivan putkeen ja en sitten huomisen jälkeen pysty enään kävelemään. On vain pakko uskoa siihen, että olen osaavissa ja erittäin ammattitaitoisissa käsissä huomisessa leikkauksessa, eikä sitä ensimmäistä leikkaavan lääkärin virhettä satu minun kohdalleni.

Päivä -2

Tavallista, hiljaista, ei mitään ihmeellistä. Kävin naapurin ystävällisellä avustuksella kaupassa ostamassa ruokatarpeita.
Tavallisuus tuntui ihan hyvältä kaiken viime viikkoisen kohkaamisen jäljiltä :).

Sykemittarin käyttö kunnon kohotuksessa Part II

Mitä on hyvä kunto?

Hyvä kunto koostuu mm. kestävyydestä, lihaskunnosta, liikkuvuudesta sekä koordinaatiosta ja tasapainosta. Miten tämän voisin saavuttaa…? Yksinkertaisesti tavoitteellisuudella, säännöllisyydellä ja pitkäjänteisyydellä sekä monipuolisuudella, sillä hyvä kunto ei valitettavasti ole varastoitavissa! :(
Kuntoiluinnostuksen iskiessä on hyvä muistaa, että aluksi kannattaa edetä rauhallisesti ja kasvattaa ensin peruskestävyyttä lisäämällä harjoituskertojen määrää ja aikaa ja kunnon kohotessa lisätä tehoja (tämä on eräälle, sinä tiedät kyllä kun luet). Moni aloittaa kuntoilun asenteella kaikki-mulle-nyt-heti ja liian kovalla treenillä (olen itsekkin syyllistynyt tähän). Harjoittelu on tällöin kuntotasoon nähden liian raskasta, mistä seuraa nopea innostuksen loppuminen ja pahimmillaan vaurioita ja loukkaantumisia tai ylikunto ,joista palautuminen voi kestää pahimmillaan viikkoja.

Motivaation ylläpitämisen kannalta on tärkeää aloittaa kuntoilu itseä kiinnostavasta/kiinnostavista lajeista, sillä epämieluisa harrastus ei jaksa motivoida liikkumaan kovin pitkään.

Kunto kohenee säännöllisen liikunnan, levon ja ravinnon yhteisvaikutuksesta!!

Millaisilla tehoilla minun pitäisi harjoitella…?

Liikunnan  energiankulutukseen vaikuttaa se, millä tehoilla liikutaan, kuinka kauan liikutaan, mikä laji on kyseessä ja mikä on liikkujan paino sekä sukupuoli. 

• Jos tavoitteena on vahvistaa peruskestävyyttä liikutaan 60-70% maksimisykkeestä  (kestävyyspohjan aikaansaaminen, painon pudotus) . 
• Jos taas tavoitteena on kunnon kohentaminen (vauhtikestävyys) kannattaa pysytellä 70-85% maksimisykkeestä. 
• Maksimikestävyys 85%-100% (kilpaurheilu, maitohapon sietokyvyn parantaminen) Tätä ei perusliikkujan varsinkinkaan alussa tehdä.

Sykemittari on tässä seurannassa hyvä apu, jotta pystyt ylläpitämään oikeaa sinun harjoitukseesi sopivaa sykealuetta.

Maksimisyke tarkoittaa sydämen lyöntimäärää, joka saavutetaan maksimaalisessa ponnistelussa. Eli vaikka maksimisykkeen saavutettua lisätään rasitusta syke ei enää nouse. Maksimisyke on yksilöllinen mutta suuntaa antava laskukaava on 220 – oma ikä = maksimisyke.

Esimerkki

40-vuotiaan henkilön laskennallinen maksimisyke on 220-40= 180.

Tästä voidaan laskea sykealueet eri sykeväleille.

60-70% = 108 - 126

70-85% = 126 - 153

Jatkuu...

Päivä -3 Kolaroidun automme kuvia

Terveys. Sitä ei aina osata arvostaa, kun kaikki on hyvin. Ja mitä yleensä on terveys? Terveyttä voidaan  tarkastella kahdella tapaa, ruumiillisena ja henkisenä. Minulla on tätä ensimmäistä terveyden muotoa tässä on jo koeteltu oikein kunnolla ja hartaasti. Toki tämä vaiva ei ole sieltä vakavimmasta ja hankalimmasta päästä, mutta jokaiselle oma vaiva on se henkilökohtainen kokemus.
Näin keskiviikkoisen kolarin jälkimainingeissa, paljon pohtineena ja tapahtumista keskustelleena, voin vain todeta, että olimme todella onnekkaita tässä kolarissa. Kuinka pienestä tämän hetkinen terveydentilamme onkaan kiinni ja varsinkin Satun kohdalla.Ei olisi tarvittu kuin 0.1s ja metri taaemmas osuma, niin Satu olisi loukkaantunut todella vakavasti.

No, fyysisesti pääsimme todella vähällä. Henkiset traumat tilanteesta tulivat selkeästi vasta eilen pintaan. Oli painajaisia, levottomuutta ja olo lamaantuneen epätodellinen. Tänään onneksi on olo ollut jo parempi ja kävinkin vesijuoksemassa 75 min :). Se kuinka kauan tästä kolari asiasta yli pääseminen kestää on arvoitus meille molemmille. Kuinka pahalta mahtaakaan tuntua, kun sattuu jotain hirveämpää, sitä en tohdi edes ajatella.

Soitin aamulla kolarin aiheuttajan vakuutusyhtiöön kyselläkseni tietoja tilanteesta. Ensin kerrottiin harkittavan korjaamista, mutta sanoi soittavansa myöhemmin uudelleen. N. klo 11 hän soitti uudelleen. Ilmoitti, että vakuutusyhtiössä olivat päätteneet lunastaa auton. Tarjous summaa en tässä aio paljastaa tiedoksi kaikille uteliaille ;) .

Päivä -4 iltapäivä

Kauheasti häsää kokoajan. Hankalaa kun ei oo autoa :( .
Oonaa piti käyttää Keskussairaalassa keliakian takia ja itellä hammaslääkäri sitten myöhemmin eripaikassa.
Nyt pitäis vielä käydä poliisiasemalla ja katsomassa autoa/hakemassa tavarat pois.

Ja tuli käytyä asioilla ja kuvia napsittua.
Kiitokset avuliaalle naapurille, että sain asiat hoidettua. :)

Tällaista jälkeä tuli meidän autoon.
Se Volvo tais suurimman osan voimastaan onneks tuottaa meidän autoon juuri tuohon etuoven ja renkaan väliselle alueelle.

Tässä kuva Satun kohdalta autosta. Hyvin kesti runko törmäyksen. Ei muuta muutosta juuri näkyvissä kuin nuo turvatyynyt.

 Ja näin kävi meihin törmänneen Volvo 850.

Jos tuota meidän autoa ei enään saa korjattua, niin harkitsen kyllä samanlaisen uuden hankintaa, niin hyvin näytti kolarit kestävän :) .

Päivä -4 aamu

Päästiin sitten oikeen Hämeen Sanomiin kolarin kanssa.
Asiasta lisää myöhemmin