Sykemittarin käyttö kunnon kohotuksessa Part II

Mitä on hyvä kunto?

Hyvä kunto koostuu mm. kestävyydestä, lihaskunnosta, liikkuvuudesta sekä koordinaatiosta ja tasapainosta. Miten tämän voisin saavuttaa…? Yksinkertaisesti tavoitteellisuudella, säännöllisyydellä ja pitkäjänteisyydellä sekä monipuolisuudella, sillä hyvä kunto ei valitettavasti ole varastoitavissa! :(
Kuntoiluinnostuksen iskiessä on hyvä muistaa, että aluksi kannattaa edetä rauhallisesti ja kasvattaa ensin peruskestävyyttä lisäämällä harjoituskertojen määrää ja aikaa ja kunnon kohotessa lisätä tehoja (tämä on eräälle, sinä tiedät kyllä kun luet). Moni aloittaa kuntoilun asenteella kaikki-mulle-nyt-heti ja liian kovalla treenillä (olen itsekkin syyllistynyt tähän). Harjoittelu on tällöin kuntotasoon nähden liian raskasta, mistä seuraa nopea innostuksen loppuminen ja pahimmillaan vaurioita ja loukkaantumisia tai ylikunto ,joista palautuminen voi kestää pahimmillaan viikkoja.

Motivaation ylläpitämisen kannalta on tärkeää aloittaa kuntoilu itseä kiinnostavasta/kiinnostavista lajeista, sillä epämieluisa harrastus ei jaksa motivoida liikkumaan kovin pitkään.

Kunto kohenee säännöllisen liikunnan, levon ja ravinnon yhteisvaikutuksesta!!

Millaisilla tehoilla minun pitäisi harjoitella…?

Liikunnan  energiankulutukseen vaikuttaa se, millä tehoilla liikutaan, kuinka kauan liikutaan, mikä laji on kyseessä ja mikä on liikkujan paino sekä sukupuoli. 

• Jos tavoitteena on vahvistaa peruskestävyyttä liikutaan 60-70% maksimisykkeestä  (kestävyyspohjan aikaansaaminen, painon pudotus) . 
• Jos taas tavoitteena on kunnon kohentaminen (vauhtikestävyys) kannattaa pysytellä 70-85% maksimisykkeestä. 
• Maksimikestävyys 85%-100% (kilpaurheilu, maitohapon sietokyvyn parantaminen) Tätä ei perusliikkujan varsinkinkaan alussa tehdä.

Sykemittari on tässä seurannassa hyvä apu, jotta pystyt ylläpitämään oikeaa sinun harjoitukseesi sopivaa sykealuetta.

Maksimisyke tarkoittaa sydämen lyöntimäärää, joka saavutetaan maksimaalisessa ponnistelussa. Eli vaikka maksimisykkeen saavutettua lisätään rasitusta syke ei enää nouse. Maksimisyke on yksilöllinen mutta suuntaa antava laskukaava on 220 – oma ikä = maksimisyke.

Esimerkki

40-vuotiaan henkilön laskennallinen maksimisyke on 220-40= 180.

Tästä voidaan laskea sykealueet eri sykeväleille.

60-70% = 108 - 126

70-85% = 126 - 153

Jatkuu...