Kuten arvata saattaa, niin jännitys alkaa kasvaa 0 päivän lähestyessä. Vähän on hermostunut olo, kun tietää sen "suuren päivän" olevan jo huomenna. Tänään ei ole aivan niin hankalat vaivat kuin joinain toisina päivinä ja niinpä mieleen alkaa hiipiä ajatus, että onkohan se leikkaus nyt tarpeellista. Samoja ajatuksia on ollut aina välillä, mutta sitten on ollut taas päiviä joina niin kipeä olo, että on toivonut leikkausta nopeamminkin.
Huoli leikkauksen onnistumisesta painaa mieltä. Mitäpä jos kaikki ei menekkään aivan putkeen ja en sitten huomisen jälkeen pysty enään kävelemään. On vain pakko uskoa siihen, että olen osaavissa ja erittäin ammattitaitoisissa käsissä huomisessa leikkauksessa, eikä sitä ensimmäistä leikkaavan lääkärin virhettä satu minun kohdalleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Blogin tekstejä pystyvät kommentoimaan kaikki, joilla on google tili. Poistin sanavarmennuksen käytöstä, kun sen kanssa oli ongelmia.